Biohiili kasvualustassa

Ensimmäiset biohiili ja sepeli -kasvualustat rakennetaan ensi kesänä

”Nämä pojat ovat tuoneet uutuuden alalle”, totesi Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi esitellessään minut ja kollegani Markku Suutarin Viherpäivien juontajalle Pekka Markkulalle. Ilokseni huomasin, että olimmekin Pekan kanssa vanhoja tuttuja. Närhi tosin tarkoitti biohiiltä ja oli väitteessään puoliksi oikeassa, puoliksi ei.

On totta, että biohiili on uutuus, koska sitä ei vielä juurikaan käytetä viherrakentamisessa – meillä Suomessa. Kysyntä näyttää kasvavan, kun kantaviin kasvualustoihin lisätään vain ja ainoastaan biohiiltä, ei turvetta eikä multaa. Tukholmassa katuosaston puuasiantuntija Björn Embren on tehnyt niin vakuuttavaa jälkeä, että hänen johdollaan kaikessa Tukholman viherrakentamisessa on siirrytty biohiili + sepeli -rakenteisiin. Tällä hetkellä kaupunki tarvitsee biohiiltä noin 1 500 tonnia vuodessa.

Biohiilen merkitys maanparannuksessa ja sadon lisäämisessä on vanha juttu. Vanhimmat löydökset ovat liki 10 000 vuoden takaa. 2 500–3 000 vuotta vanhoja löydöksiä on Etelä-Amerikassa runsain mitoin.

Kannattaako biohiilestä maksaa?

”Det växer som sjutton – helt fantastisk!” sanoo Björn Embren. Vapaasti suomennettuna: kasvaa ihan älyttömän hyvin, kerta kaikkiaan fantastisesti! Viherrakentajan tavoitteen kannalta on tietysti perin hyödyllistä, että istutukset kasvavat hyvin. Biohiilen vaikutukset kasvuun johtuvat osin siitä, että se varastoi vettä ja ravinteita kasvien käyttöön ja osin siitä, että sepeli + biohiili tekevät kasvualustat ilmaviksi. Juuret saavat happea ja hiilidioksidi kulkeutuu ulos, koska sepeli ei painu kasaan ja maan rakenne säilyy ilmavana.

Biohiilen avulla ongelmalliset hulevedet muuttuvat hyödyllisiksi kasteluvesiksi puille, pensaille, perennoille ja kesäkukille. Kun biohiili imee ja suodattaa vettä, hulevesiä voidaan käsitellä hajautetusti. Ravinteet otetaan biohileen talteen siellä missä ne syntyvät. Kasvit ottavat biohiilestä ravinteet uudelleen käyttöön, eivätkä ne valu sotkemaan vesistöjä.

Veikkaanpa, että kesällä 2017 ainakin kymmenessä suomalaisessa kaupungissa rakennetaan kantavia kasvualustoja ja istutuksia biohiilestä ja sepelistä – ja siunaillaan, voiko tässä mikään kasvaa kun ei multaa ei turvetta. Kuvat todistavat toista.

Ilmo Kolehmainen

Kuva: Tukholman kaupunki