Paju

Suomessa tehdyt pajuun liittyvät tutkimukset, selvitykset, artikkelit ja opinnäytetyöt on listattu Luonnonvarakeskuksen julkaisemaan Pajubibliografiaan. Suomen pajuhistorian ja kehityskulun tietää ja tuntee parhaiten ”pajuprofessori” Veli Pohjonen.

Pajuista tekee erityisen mielenkiintoisen sen voimakas kasvu- ja sopeutumiskyky. Vuosittaiset hehtaariluvut ovat 8 000 kg kuiva-ainetta (josta noin 50 % hiiltä), 16 tn biomassaa tarkoittaa lähes 14 tn CO2 EKV, 180 kg typpeä ja 30 kg fosforia, 40 MWh aurinkoenergiaa, haihdutuskykyä 30 m3/vrk/ha. Paju kasvaa, haihduttaa ja yhteyttää syksyyn asti, kunnes lehdet tippuvat. Tietenkin laji, lajike, kasvuolosuhteet ja ravinnetasapaino vaikuttavat, mutta oikealla ammattimaisella viljelyllä saadaan huippusatoja. 4,2 metrin vuosikasvu tarkoittaa keskimäärin 3 cm kasvua vuorokaudessa.

Maataloudessa paju on hyväksytty tukikelpoinen peltoviljelykasvi. Sille myönnetään 180 €/ha/vuosi perustukea mutta ei ympäristötukea. Pelloille, joilla ei ole tukioikeutta, paju on yksi harkittava vaihtoehto. 10–13 vuoden tarkastelujaksolla pajulla kumulatiivinen kassavirta on nyt arvioituna parempi kuin esimerkiksi viljalla tai nurmella, kaikki viljelykustannukset ja tuet huomioon otettuna.

Ravinnekierrätyksen, vesiensuojelun ja CO2-sidonnan ollessa tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja on perusteltua arvioida, että paju tullaan arvostamaan vuoden 2020 uudessa maataloustukijärjestelmässä nykyistä paremmin. Erityisesti pajujen käyttö suojakaistoissa aktiivisena ravinne- ja kiintoaineen sitojana, kosteiden ja tulvaherkkien peltojen viljelykasvina sekä yliravinteisten ja -tiiviiden maapohjien saneerauskasvina on toiminnallisesti perusteltua ja useasta näkökulmasta arvioituna hyväksyttävää.

Paju soveltuu lyhytkiertoviljelyyn (SRC Short Rottice Coppice) ja ja peltometsäviljelyteemaan (agroforestry). Kaikki työvaiheet tehdään koneellisesti: istutus 2–2,5 ha/h, rikkaruohotorjunnat, lannoitukset, korjuu 1–1,5 ha/h 2–3 vuoden välein. Paju uusiutuu kannosta sadonkorjuun jälkeen ainakin 20 vuoden ajan. Pajun juuristo pysyy aktiiviviljelyssä (sadonkorjuu 2–5 vuoden välein) alle 50 cm syvyydessä. Sadonkorjuun yhteydessä osa juuristosta kuolee, ja siksi aktiivijuuristo pysyy pinnassa, mutta juuristo lisää maapohjan hiilimäärää.

Pajujen aurinkoenergian sitomiskyky ja hyötysuhde on parempi kuin teollisilla aurinkopaneeleilla. Yhden tutkimuksen mukaan pajutuotannon energiahyötysuhde on 19-kertainen eli tuottaa 19-kertaisesti enemmän energiaa kuin sen tuottaminen kuluttaa. Paju voidaan aina tuottaa bioenergiaksi, energiantuottokyky on 40-45 MWh/ha/v. Ruotsin maataloustutkimuslaitoksen SLU:n tekemän LCA (Life cycle assessment) elinkaaritarkastelun mukaan pajun käyttö energiatuotannossa on hiilinegatiivista, samalla kun pajun kasvatus edesauttaa ilmaston lämpenemisen torjunnassa.

Lajikkeet

Suomessa ja Ruotsissa on tutkittu eri vuosikymmenten aikana hyvin paljon eri pajulajikkeita erityisesti energian ja sellun raaka-aineeksi. Merkittävimmät henkilöt tutkimuksissa ovat olleet prof. Gustaf Sirén, prof. Veli Pohjonen, Simo Leinonen, prof. Paavo Pelkonen ja PERA-projekti (Puu energian raaka-aineena). Metla ja Suomen 4H-liitto järjestivät vuosina 1978–79 pajujen keruukampanjan. Sen tuloksena saatiin 566 lajiketta. Keväällä 2015 tehdyssä arvioinnissa todettiin 203 lajikkeen olevan vielä hengissä. Tämä geenipankki on tulevien vuosien pajututkimuksen kannalta arvokas kokonaisuus.

1970–1990-lukujen pajututkimus keskittyi energiapajujen valintaan, suureen biomassatuotantokykyyn ja konekorjuuseen sopiviin lajikkeisiin. Ruotsalaisten kaupallisten lajikkeiden taustalla on prof. Gustaf Sirén, joka käynnisti Suomen kokemusten perusteella Uppsalan yliopistossa pajun lajikejalostuksen 1980-luvun alussa. Veli Pohjonen on tehnyt merkittävän selvitystyön nykyisten kaupallisten lajikkeiden sukupuista.

Pajupojat Oy on käynnistänyt kotimaisten kantojen, erityisesti Jysky-kannan lisäämisen. Samaan aikaan haemme erilaisiin tarpeisiin ja maapohjiin soveltuvia luonnonlajikkeita. Tulevien vuosien viljelylajikkeiksi suosittelemme Suomessa viljelytestattuja kaupallisia lajikkeita kuten Klara, Karin ja Tora näiden perinnöllisten ominaisuuksien takia.

Edustamme Suomessa Salix Energy AB:tä. Lisäksi meillä on lisäysoikeudet kotimaisiin Jysky-kantoihin.